26.6.2017

Chanel N°5 L`EAU


"En oikein ymmärrä, että aikuinen nainen kuvaa jotakin hajuvesipulloa blogiinsa kertaa kymmenen."
 -Anonyymi

Näin eräs anonyymi kommentoi ystäväni Tiian blogiin. Toivon syvästi, ettei sama ihminen ole lukemassa tätä postausta, sillä myönnän kuvanneeni samasta tuoksupullosta kymmeniä kuvia, joista neljä lopulta päätyi tänne. En todellakaan kuvannut vain tämän postauksen vuoksi vaan ihan omaksi ilokseni. Tuoksupullojen kuvaamisesta on tullut eräs tapani rentoutua. Kun katsoo jotain esteettisesti kaunista kameran linssin läpi ja tallentaa ne kuviin, ympärillä olevat asiat unohtuvat hetkeksi. Joten Tiia, ollaan yhdessä hieman outoja aikuisia naisia. ^_^


Kirjoittelin keväällä tuotteista, jotka ovat olleet itselleni pettymyksiä tai eivät vain muuten ole toimineet minulla. Puhetta oli mm. Chanelin N°5 -tuoksusta, joka mielestäni tuoksuu ihan hyönteismyrkylle, enkä ole siitä koskaan pitänyt, vaikka olen useita kertoja yrittänyt sitä epätoivoisesti rakastaa, mutta ei. Pelkäsin, ettei minusta tule ikinä Chanel N°5 -naista. Silloin tulin kuitenkin kommenttilaatikossani miettineeksi, että pitäisi varmaan käydä nuuhkaisemassa Chanel N°5 L`Eau -versiota ja antaa sille mahdollisuus. Lukijani TeijaH myös kannusti tähän. 

Ehdin unohtaa jo koko jutun, kunnes olin pressitilaisuudessa, jossa tuoksuttelin tuoksua tuoksutikulla ja aah, se ei ollut mitään sellaista kuin alkuperäinen myrkyllisen kirpeä hieman mummomainen Chanel N°5. Oli siinä toki hieman tunnistettavissa alkuperäisestä tuoksusta tiettyä henkeä, juuri ne positiiviset asiat, mutta muuten tämä L`Eau on kyllä mielestäni täysin eri tuoksu. Tämän vuoksi epäilen, että monikaan alkuperäisen tuoksun rakastajista ei tästä välttämättä pidä. Tilaisuuden jälkeen tuoksu jäi kaivelemaan ja meninkin suihkauttamaan tuoksua kaupassa ranteeseeni, että oliko se todella yhtä hyvä kuin tilaisuudesta muistin. Olihan se, ihollani jopa parempi kuin tilaisuudessa tuoksutikulla. Lopulta lahjoin itseäni tuoksulla nelikymppisteni kunniaksi. Se onkin osoittautunut parhaaksi tuoksuostokseksi pitkään aikaan. Olen niin ihastunut tähän, että jos nyt menisin naimisiin tai uusisin vihkivalani mieheni kanssa, tämä olisi ilman pienintäkään epäilystä häätuoksuni. Kertoo varmasti paljon. 

Chanel N°5 L`Eau on tuoksuna raikas, kevyt ja hieman kukkainen. Se on samaan aikaan hivenen tyttömäinen, mutta silti naisellisen hienostunut. Tuoksu on myös siitä jännä, että voin hyvin kuvitella käyttäväni tätä ympäri vuoden niin ilta- kuin päivätuoksunakin, niin ajaton se on. 


Alkutuoksu aukeaa raikkaana ja sitruksisena mandariinin, sitruunan ja appelsiinin voimin. Syvyyttä tuovat neroli ja Chanelin tuoksuille tyypilliset aldehydit. Sydämessä klassista rakastamaani ruusua sekä jasmiinia ja hieman itämaista vivahdetta tuovaa ylang-ylangia. Pohja on puinen ja lämmin: seetriä ja myskiä. Nuotit eivät tosiaan kuulosti mitenkään erikoisilta, mutta se miten upeasti tämä käyttäytyy omalla ihollani, tekee tästä todella mielenkiintoisen ja uniikin tuoksun. 

N°5 L`Eau on ihollani puhdas, aavistuksen saippuainen, pehmeän utuinen, mutta silti sopivan raikas. Tuo yhdistelmä kietoutuu vähitellen naiselliseen kukkaisuuteen. Erikoista on myös se, että oma nenäni ei erota tässä erikseen kukkanuotteja en siis haista ruusua, jasmiinia tai nerolia yksilöinä, enkä myöskään erota sitruksen vivahteita, ainoastaan pohjan myski on nenälleni selvä tapaus. Kaikki muut sekoittuvat tuohon puhtaaseen saippuaisuuteen ja kukkaisuuteen, joka tekee tästä tuoksun, johon minun on vaikea kuvitella ikinä kyllästyväni. Tuoksun kesto on erinomainen, omalla iholla lähes kymmenen tuntia. Tämä ei siitä huolimatta ole sellainen kaikki alta pois tuoksu, vaan tätä voi huoletta suihkauttaa yhden suihkauksen ranteeseen ja toisen niskaan, ilman, että tarvitsee pelätä tuoksuvansa liiaksi.


Yksi hieman ärsyttävä seikka on mainittava, jos katsotte tarkkaan, näette sen tuossa ylläolevassa kuvassa. Suomessahan ei avattuja tuotteita voi palauttaa, ostat siis sian säkissä, jos et näe laserkatseella paketin läpi. Tässä tapauksessa se on todella harmi, ettet voi tarkistaa pulloa kaupassa ensin, että se on kurantti vaan ostat sen muovilla päällystetyssä umpinaisessa pakkauksessa. Kun avaat muovin, et voi enää palauttaa tuotetta. Katsokaa nyt tuota etikettiä, joka on liimattu pulloon, se on selvästi vinossa. Minusta se on tämän hintaisessa tuoksussa ja luksusbrändillä varsinkin tällaiselle perfektionistille seikka, jota en oikein arvosta. Olen kyllä miettinyt asiasta valituksen tekemistä suoraan maahantuojalle, mutta en ole saanut aikaiseksi. Silti tuo vino etiketti ärsyttää joka ainoa kerta, kun otan tuoksun käteeni. Ehkä kuitenkin pystyn elämään sen kanssa. ^_^

Oletteko tuoksutelleet L`Eauta, mitä piditte?




22.6.2017

Juhannustaikoja ja uskomuksia


On ollut koko viikon ihan kummallinen fiilis valmistautua juhannukseen, sillä tänä vuonna emme lähde viettämään sitä perinteikkäästi "maalle" vaan jäämme osin mieheni töiden vuoksi kaupunkiin. Tämä tuntuu vieläkin haikeammalta siksi, että viime juhannus oli kuin suoraan postikorteista. Jos pitäisi kuvata täydellinen juhannus, se olisi sellainen kuin viime vuonna viimeistä piirtoa myöden. Olen tainnut elämässäni viettää ennen tätä juhannusta vain kaksi juhannusta kaupungissa, joten tästä tulee elämäni kolmas. Meillä ei ole miehen kanssa mitään ihmeellisiä suunnitelmia, kunhan vaan ollaan ja ihmetellään. 

Juhannus on siitä jännä juhla, että siihen liittyy paljon uskomuksia ja taikoja. Varsinkin sinkuille löytyy vaikka minkälaista kikkaa, millä saa selville asioita tulevasta puolisostaan. ;) 


Uskomuksia

Vanha kansa mm. uskoi, että jos juhannuksena tuulee, tulee huono puolukkavuosi ja mansikkasato. Jos taas juhannusyönä sataa, se tietää sateista loppukesää. (joten toivokaamme poutaa...) Sitten jos näette juhannusaamuna kastetta maassa niin sillä uskottiin olevan suotuisia vaikutuksia näköön. Kasteella koitettiin jopa parantaa korvakipua hieromalla sitä korvakäytävään. Kasteella yritettiin poistaa myös tuolloin ei niin muodissa olleita minun mielestäni ihania pisamia, joita silloin kutsuttiin kesakoiksi. Ei muuten myöskään ihme, minkä takia suomalaiset ryyppää ja rellestää juhannuksena, silläkin on hyvin pitkät perinteet. Sillä ennen vanhaa uskottiin meluamisen ja juopottelun tuovan hyvän sadon ja karkoittavan pahoja henkiä. 


Taikoja

Kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.

Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.

Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kierittelee alastomana kasteisella niityllä.

Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.

Jos juhannusyönä poimii kolmen talon maalta yhdeksän kukkaa ja panee ne tyynynsä alle, toteutuu se uni, minkä yöllä näkee. Huomattava on, ettei poimimisen aikana eikä sen jälkeen saa puhua mitään.

Kun tyttö halusi tietää onko hänen tuleva miehensä poikamies vaiko leskimies, niin hänen oli juhannussaunasta “lähettävä palijain persein takaperin kävelemään halakopinoon päin”. Hän ei saanut katsoa taaksepäin olkansa yli. Se “halako, joka perseeseen pökkäsi”, oli tarkastettava. Jos se oli halkaistu, niin oli leskimies, mutta jos se oli pyöreä, niin oli poikamies.

Kun menee nukkumaan sellaiseen paikkaan, jossa ei ole ennen nukkunut, pitää ottaa kolmesta eri puusta oksa, panna tyynyn alle ja silloin näkee tulevia asioita.


Miten vietätte juhannusta? Oletteko tehneet juhannustaikoja? Miltä vanhan kansan uskomukset kuulosti?

OIKEIN IHANAA JUHANNUSTA KAIKILLE!

Ps. Poikkeuksellisesti seuraava postaus ilmestyy vasta maanantaina.





20.6.2017

Essie Fiji


Essien Fiji on varmasti yksi ikonisimpia Essie-sävyjä. Itselläni on lakkaan viha-rakkaussuhde. Rakastan Fijiä sävynä yli kaiken, se on yksi lakoista, jota ostan aina pullon varastoon, kun entinen loppuu. Se on kermainen vaalea pastelli, joka taittaa hieman vaaleanpunaiseen. Minulle se on varsinkin kesälakka, koska se vaan nyt näyttää ihan älyttömän hyvältä hieman päivettynyttä ihoa vasten. Kynsilakassa on tietynlaista klassista eleetöntä tyylikkyyttä, mihin en vain ole vuosien aikana vielä kyllästynyt.


Se miksi sitten vihaan Fijiä, on sen koostumus, se on kinkkinen. Sen konstikkuutta ei voi kieltää, jokainen Fijiä käyttänyt tietää, että nyt ei välttämättä puhuta siitä hyvin helposti levittyvästä Essie-laadusta. Tosin levitys hieman helpottui, kun saatiin lakkoihin leveämpi sivellin, sillä ilmeisesti vieläkin jenkeissä käytössä olevalla (?) kapealla siveltimellä tämän lakan levitys vaati aikoinaan lehmän hermoja. 

Lakka periaatteessa peittää kahdella kerroksella, mutta täydellisen lopputuloksen saa vasta kolmella. Kuvassa kaksi kerrosta, koska ajattelin kiireessä tällä kertaa katsella lopputulosta hieman läpi sormien. Ensimmäinen kerros lakkaa kuultaa läpi ja näyttää todella epätasaiselta. Toisen kerroksen jos laittaa hivenen paksumman, saa lakan toimimaan periaatteessa kahdella kerroksella, mutta levityksen kanssa pitää ollaa äärimmäisen varovainen, sillä jos vetelet siveltimellä useita kertoja kynnen pintaa Fiji jää raidalliseksi. Varsinkin nimettömässä näkyy kuvassa tuo tekemäni virhe, sitä ei edes tasoita edes päällyslakka, jota olen kuvassakin käyttänyt. Jos kärsivällisyyttä riittää, kolmella kerroksella Fijiä saa täydellisen tyttömäisen lopputuloksen. 


Käytän nykyään kaikkien lakkojen päällä Essien Gel Couturen Top Coatia. Se tekee upean kiillon ja pidentää lakkojen pysyvyyttä. Omat kynnet ovat sen avulla viikon verran huoltovapaat, mikä on kiva juttu. 

Löytyykö teiltä Fijiä? Onko teillä viha-rakkaussuhdetta johonkin kynsilakkaan?

*Lakat omia.