30.11.2014

Se tulee taas!


Muistatte varmaan viime vuotisen arvontaviikon? Olen ollut ahkerana syksyn ajan, joten huomenna se taas alkaa. Jos mahdollista tänä vuonna palkinnot ovat vielä parempia kuin viime vuonna. Siitä suuri kiitos kuuluu jälleen kerran aputontuilleni. Päivän arvonta lähtee aina käyntiin klo 12.00 ja päättyy seuraavana päivänä klo 12.00, kun uusi arvonta alkaa. Joten osallistusmisaikaa ei ole paljon. Voittajat arpoo tuttuun tapaan random.org. Kaikille voittajille ilmoitetaan voitosta sähköpostitse maanantaina 8.12. Kannattaa muistaa kurkistaa tuolloin sähköpostiin, että paketti ehtii varmasti jouluksi perille.

Aputonttuina tänä vuonna toimivat:


Kuva: @theduvessa

Joulukuun kunniaksi alkaa myös eräs haaste, joka tapahtuu Instagramin puolella. One of Beauty`s Daughters -blogin Henna haastoi meidät muut kosmetiikkabloggaajat melkoiseen urakkaan, jonka näette yllä. Voi olla, että joitain luukkuja jää itseltäni väliin, sillä stressiä en aio haasteesta ottaa. Yritän kuitenkin parhaani. ;) Huomisesta alkaen kaikki naputtelemaan Instagramiin #kosmebloggaajat ja löydätte muutkin haasteeseen mukaan lähteneet. Itseäni ainakin kovasti kiinnostaa tiettyjen bloggaajien laukkujen sisällöt, kynnet, lempihuulipunat ja naamiot. Puhumattakaan vuoden parhaista.

Ihan mahtava joulukuu tulossa ja joulu on täällä nopeammin kuin huomaammekaan.

Ja vielä kolmas asia...

Huomenna aukaistaan myös kosmetiikkabloggaajien joulukalenterin ensimmäinen luukku. Sen löydätte Viilankantolupa -blogista.


28.11.2014

Kulta ♥︎ Minttu


Ensiksi pahoittelut blogihistorian surkeimmista kuvista. Syytän liian kiireistä kuvaajaa, jolla ei ollut aamun pimeydessä tarpeeksi aikaa kameran säätöjen virittelyyn. Bussista myöhästyminen oli lähellä. Kuvat oli silti pakko saada, koska ajattelin, että näistä ei ole illalla kotiin tullessani paljoakaan jäljellä. Tässä asiassa olin lopulta väärässä. No kuvista tuli niin onnettomia, että ihan hävettää. Koittakaa kestää. Lahjon teitä sitten ensi viikon arvonnoilla niin pääsette tästä katastrofista yli.

Kuvat eivät tosiaan anna oikeutta, sillä nämä kynnet ovat ihanat. Lähinnä tarkoitus oli kokeilla tuota Guerlainin joulukokoelman lakkaa. Tiesin heti sen nähtyäni, että haluan yhdistää lakan minttuun. Mintuksi valikoitui tällä kertaa The Body Shopin Mint Cream, jonka laatu on mieletön. Nopea kuivuvuus ja täysi peitto kahdella kerroksella. Tällä hetkellä nämä lakat ovat jo viidettä päivää kynsillä, eikä kärjissä ole edes kulumaa. Omilla kynsillä tämä on saavutus.


Lopuksi laitoin päälle yhden kerroksen Guerlainin 901 L`Oiseau de Feuta. Jotenkin jo pullossa lakan nähdessäni arvasin, että joudun kalastuspuuhiin. Mutta eihän se siinä vaiheessa haitannut, kun lakka oli saatava. Ajatukseni olivat vähän toiset, kun aloin väkertää lakkaa kynsille. Siinä oli kuulkaa tekeminen, että sain edes muutaman hipun kynsille kiinni. Erikoista oli se, että miellyttävän paksuun siveltimeen jäi noita liuskeita erittäin hyvin kiinni, mutta kynsille ne eivät meinanneet siirtyä edes kirveen avulla. 

Niin hempeän ihana kuin lopputulos mielestäni onkin, en kyllä ihan joka viikko ole innostunut tämän kanssa kikkailemaan. Hyvääkin sanottavaa on. Päällyslakka kuivui nopeaan ja kesto on selkeästi hyvä. Sillä hiput eivät ole irronneet edes suihkussa käydessä, vaikka isot partikkelit usein tarttuvat helposti hiuksiin kiinni pestessä.

Mitä mieltä olette mintun ja kullan liitosta?


Mint Cream saatu blogin kautta, Guerlain itse ostamani. Jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä, enkä saa niistä rahallista korvausta.




27.11.2014

Nutriremedy – Kuivan ihon pelastaja


Bakelilla on pitänyt kiirettä kesän/syksyn aikana, sillä tehtaalta on lanseerattu peräti kaksi uutta ihonhoitotuotetta. Toinen on kuivalle iholle suunnattu Nutriremedy-voide ja toinen tällä hetkellä niin muodikas miselli/puhdistusvesi. Olen useaan otteeseen kertonut, että minulla ja Bakelilla on erityinen suhde, jolle ei näy loppua. Sainkin maahantuojalta jo keväällä tiedon ja pienen näytteen eräästä tulevasta uutuudesta. Myöhemmin syksyllä sain testiin täysikokoisen tuotteen. Koska ihoni kärsii ympäri vuoden, mutta varsinkin syksyllä ja talvella inhottavasta pintakuivuudesta, oli tuote tervetullut. Yleensä pintakuivalle iholle, johon puskee epäpuhtauksia ei suositella kuivan ihon tuotteita tai todella paksuja voiteita, koska ne saattavat vain lisätä epäpuhtauksia. Onneksi nykyisin kuivan ihon voide ei tarkoita sitä, että koostumus olisi paksuudellaan mahdollisesti ihoa tukkiuttavaa voidetta. Itselläni on tässä syksyn aikana tullut vastaan parikin kuivalle iholle suunnattua tuotetta, jotka eivät ole paksua vaikeasti levittyvää voidetta nähneetkään. Molemmat ovat myös toimineet ihollani loistavasti. Toinen tuotteista on tämä Nutriremedy.


Nutriremedy on hieman poikkeava Bakel-tuote. Bakelhan on tunnettu siitä, että tuotteiden ainesosaluettelot saattavat olla hyvinkin lyhyitä. Eräs omistamani seerumi sisältää vain kolmea ainesosaa. Nutriremedyssa ainesosia riittää. Olin tosi ilahtunut, kun kuulin maahantuojan kyselleen valmistajalta, miksi tähän tuotteeseen on sitten ei niin bakelmaisesti laitettu useampia ainesosia. Minusta on aivan mahtavaa, että maahantuoja ennen hyväksyntäänsä hieman kyseenalaistaa sarjasta poikkeavan tuotteen, jos se tuntuu itsestä aluksi oudolta. Kertoo, että hän välittää työstään. Bakelilla oli kuitenkin tarvetta tällaiselle tosi kuivan ihon tuotteelle, joten oli mukava asia, että Nutriremedy saatiin myös Suomeen ja mikäs sen parempi aika lanseeramiiseen kuin syksy, kun suomalaisten ihot rutisevat kuivuuttaan keskuslämmityskauden alettua. Kuiva iho on vähän konstikkaampi ja voiteesta on haluttu tehdä todella hoitava/kosteuttava, mutta koostumus on haluttu säilyttää samalla silti miellyttävän kevyehkönä. Joten tällä kertaa ainesosia käytettiin aiempaa enemmän. Tuotteen ainesosia ei ole testattu eläimillä. Voide ei sisällä myöskään silikoneja, alkoholia, lisättyjä hajusteita, petrokemikaaleja, eikä väri- tai säilöntäaineita, joten Animaliakin suosittelee. 

Nutriremedy sisältää paljon kasviuutteita. Ruusuvesi virkistää ja rauhoittaa kuivaa ihoa, kasviperäinen glyseriini kosteuttaa, jojoba- ja manteliöljy ravitsevat ja parantavat ihon elastisuutta. Ravitsevina anti-aging vaikuttajana on käytetty mm. kookosöljyä. Sen mitä itse ymmärrän INCI-listoista (en ole asiantuntija) niin juurikin paljon erilaisia kasvisperäisiä öljyjä on käytetty hyväksi, jotta myös koostumus olisi mahdollisimman miellyttävä. Toki kaikilla ainesosilla on myös oma tehtävänsä iholla.


Voide on pakattu ilmatiiveeseen pumppupulloon. Jos minulta kysytään, kaikki maailmaan voiteet pitäisi pakata näin. Voide pysyy koko käyttönsä ajan ilmatiiviissä tilassa ja pohja purkin sisällä nousee ylös sitä mukaan kuin tuotetta hupenee. Itse voide ei joudu tekemisiin ilman tai ihon kanssa. Hygieenista. Lopuksi purkin voi avata, jolloin sieltä saa käytettyä viimeisetkin arvokkaan voiteen rippeet. 

Nutriremedyssä on todella miellyttävän pehmeä hieman kookosmainen tuoksu. Se ei ole voimakas, mutta selvästi havaittavissa. Koostumus on täyteläistä, kuitenkin yllättävän kevyttä kuivan ihon voiteeksi. Levittyy iholle nopeasti ja meikin voi levittää huoletta heti. Olenkin käyttänyt tätä päivävoiteena pitkin syksyä. Tosin monesti iltatouhujani nopeuttaakseni, levitän tätä myös yövoiteeksi. Ihan sen vuoksi, että voide soveltuu myös silmänympärysiholle ja silmäluomille. Mikäs sen nopeampaa kuin hoitaa koko kasvot yhdellä tuotteella, kun uni painaa silmään. Nutriremedy on sopinut pintakuivalle iholleni loistavasti. Iho on pysynyt hyvin kosteutettuna ja pehmoisena. Öisin käytettynä iho on aamuisin kauniin kuulas ja ne tutut nenänpäästä roikkuvat nahan riekaleetkin ovat pysyneet poissa. Suosittelen voidetta kuivalle ja pintakuivalle iholle, enkä näe estettä mikseivät esim. sekaihon omaavat voisi käyttää tätä paikallisesti niihin kasvojen kuivimpiin kohtiin.


INCI:
Rosa Centifolia Flower Water* - Virkistävä, rauhoittava Glycerin* - Kosteuttava Ethylhexyl cocoate* & Butyrospermum Parkii Butter % Polyglyceryl-3 Dicitrate/Stearate* - Ravitseva, elastisuutta parantava Prunus Amygdalus Dulcis Oil* & Myristyl Myristate* & Acacia Decurrens/Jojoba/Sunflower Seed Wax Polyglyceryl -3 Esters* - Ravitseva, elastisuutta parantava Jojoba Oil / Macadamia seed Oil esters* & Squalene* & Hydrogenated Vegetable Oil* & C10-18 Triglycerides * & Glyceryl Stearate * - Ravitseva, elastisuutta parantava Phytosteryl Macadamiate* & Phytosterols - Ravitseva, elastisuutta parantava Tocopherol ** & Acetyl Tetrapeptide-11** - Anti-ageing Theobroma Cacao Butter* & Prunus Persica Oil* - Ravitseva, elastisuutta parantava Mannitol* & Maltodextrin** - Antioksidantti Vigna Aconitifolia Extract * - Antioksidantti Sodium Hyaluronate** & Aqua *** - Kosteuttava Cocos Nucifera Oil* & Pelargonium Graveolens Oil* & Pogostemon Cablin Oil * Tegetes Minuta Oil* & Salvia Sclarea Oil* - Ravitseva, anti-ageing Copaifera Officinalis Resin* & Cymbopogon Winterianus Oil* & Amyris Balsamifera Oil* & Cedrus Atlantica Wood Oil* - Energisoiva Citrus Aurantium Amara Oil* & Citrus Aurantium Bergamia Oil* & Citrus Aurantium Dulcis Oil* - Energisoiva Xantham Gum* & Glyceryl Caprylate* & Glyceryl Undecylenate & 1,2-Hexanediol* & Caprylyl Glycol* & Lactic acid** - Pehmittävä

* Kasviperäinen ainesosa

** Biotekninen aineosa


Millä te hoidatte kuivaa/pintakuivaa ihoa?

Suositushinta:

Bakel Nutriremedy 50ml,  135€

Bakel jälleenmyyjät ja kauneushoitolat löydät täältä.





Tuote saatu blogin kautta.






26.11.2014

Guerlain A Night at the Opera – Tyttömäisiä aarteita


Loka-marraskuu on se aika vuodesta, kun eri brändien monien usein odottamat joulukokoelmat ilmestyvät. Ennen seurasin tosi tarkalla silmällä laajemmaltikin asiaa, mutta viime vuosina oma innostus on hieman hiipunut. Tosin olen hyödyntänyt näiden Limited Edition-tuotteiden kanssa usein joulun jälkeiset alennusmyynnit, jos jotain kiinnostavaa on näkynyt. Tänä vuonna itselläni oli vähän olo, että naah, en taida oikein innostua mistään. Ihan kivoja, mutta ei mitään, mitä olisi "pakko" saada kunnes...

Ilta oopperassa. En ole edes koskaan käynyt oopperassa, mies on kyllä yrittänyt kovasti huokutella. Olen aina yhdistänyt siihen loiston, koristeellisuuden, värit ja turkikset. Jotenkin olen aina tuntenut itseni liian arkiseksi siihen ilmapiiriin. Onneksi sen oopperan saa tänä jouluna myös kotiin. Laitan vain Jussi Björlingin joululevyn soimaan ja tartun näihin puna-kultaisiin ihanuuksiin.


Vuonna 1937 Jacques Guerlain loi Goque d`Or -parfyymin kunnianosoituksena edesmenneelle ystävälleen Les Ballets Russesin perustajalle Diaghileville. Tuoksun pullo on rusetin mallinen ja se on saanut innoituksensa ballerinakenkien ruseteista. Tänä jouluna Guerlain juhlii Goque d`Orin paluuta. Rusettipullo on saanut sisälleen tuoksuvan, puuterisen kimalteisen suihkeen, jota voi käyttää hiuksissa tai vartalolla. Goque d`Or on tuoksuna ruusujen sekoitus, höystettynä patsulilla ja bergamotilla.


Kokoelman huulipuna on ylellinen peilillä varustettu Rouge G sävyssä 820 Rouge Parade. Muistatte varmaan viime keväisen ihastumiseni Gennaan? Normaalisti hopeinen pakkaus on puettu joulunpunaiseen ja sitä on höystetty kultaisilla yksityiskohdilla. Ei varmaan epäselvyyttä, mikä sävy huuliltani löytyy jouluna? (kuvia huulilla myöhemmin)


Kynsilakkoja on kaksi, kultaisia molemmat. Kuvassa oleva 901 L`Oiseau de Feu on kultalehtinen päällyslakka, jolla saa juhlan tuntua kynsiin. Itse päätin yhdistää lakan mintunvihreään ja siitä näette kuvia myöhemmin vielä tällä viikolla.


Juuri kun luulin, ettei Guerlain voisi pistää enää paremmaksi,
 niin firma meni ja teki Meteorites-kuulille kultaisen metallisen rasian, jonka kantta koristaa viimeistä piirtoa myöden viimeistelty rusetti, jonka sisältä hohkaa salaperäinen punainen. Ihan kuin odottaisit näyttämöllä esiripun aukeamista... Kun kannen avaa, sisältä löytyy jotain punaista ja satumaisen pehmeää, joka sekin on viimeistelty rusetilla. 

Itse levitän vipasta huolimatta tuotteen aina isolla siveltimellä. Meteorites-kuulat luovat kasvoille pehmeää valoa. Ero on hiuksenhieno, mutta sen huomaa. Monet miettivät, että miten noita palleroita sitten käytetään? Yksinkertaista. Muodostat kasvojesi molemmille puoliskoille siveltimellä G-kirjaimen niin, että aloitat keskeltä otsaa, vedät sivellintä ohimon kautta kohti alaleukaa ja sieltä kohti leuan keskipistettä. Josta jatkat kohti nenää, kunnes tulet poskiluun kohdalle, johon vedät G:hen viimeisen vedon. Voitte vaikka kuvitella, että G on kasvojesi vasenpuolisko niin pääset haluttuun lopputulokseen. ;) 

Onko teillä joulukokoelmien tuotteita ostoslistalla? 

Muut A night at the Opera -tuotteet voit kurkata täältä.










25.11.2014

Lukulukko


Olen ihan pikkutytöstä asti rakastanut palavasti lukemista. (paitsi kokeisiin) Heti, kun opin lukemaan, vietin joka viikko aikaa kirjastossa välillä useampaankin otteeseen ja hain itselleni reppukaupalla lisää luettavaa. Mikään ei riittänyt. Lomat istuin nenä kiinni kirjassa pihanurmikolla viltin päällä istuen. Opiskelujen ohessa minulla oli aina menossa kirja, jota ahmin intohimoisesti sohvannurkassa. Työelämään siirtyessäni kirjoille ei jäänyt enää niin paljon aikaa, mutta silti luin. Iltaisin ennen nukkumaan menoa ja vapaapäivät pyhitin täysin kirjojen kahlailulle. Tuolloin aloin ostamaan kirjoja itselleni. Koska mikäs sen parempaa, kun töiden lisäksi ei tarvinnut välittää palautusajoista ja aina silti omassa hyllyssä oli jotain mielenkiintoista luettavaa. Itselleni kirjat ovat olleet aina se paras tapa rentoutua, en saavuta missään sellaista rentoutumisen tilaa kuin lukiessa. Rakastan kirjojen tuoksua, sivujen tuntua käsissä ja sitä, että kirjan voi aina valita oman fiiliksensä mukaan.

Sitten kävi niin, että sairastuin masennukseen. Masennuksessa oli yksi vielä enemmän masentava asia se, että en pystynyt enää tekemään asiaa, mitä rakastin eniten. Lukemaan. Huomasin asian, kun tajusin etten pystynyt edes lukemaan tilaamiani naistenlehtiä vaan ne jäivät pöydälle avoimena lukemattomiksi. Lehtien pino kasvoi kuukausi kuukaudelta ja jokainen vilkaisu pinoa kohti sai mieleni ahdistuneeksi. Kirjoihin en edes koskenut.

Meni vuosia ennen kuin pystyin taas lukemaan, mutta se ei ole enää sellaista kuin ennen. Ensinnäkin lukeminen on hitaampaa, en sisäistä lukemiani asioita niin hyvin kuin aikaisemmin. Unohdan usein lukemani kirjat hyvinkin nopeasti. Kun luen, on oltava täysin hiljaista: ei naapurien mölyä, ei musiikkia, ei telkkaria taustalla. Muuten keskittymiseni herpaantuu. Näissä häiriötekijä tapauksissa huomaan, että olen muka lukenut, mutta en ole tajunnut sanaakaan vaan se sivumelu on vienyt huomioni, on aloitettava alusta. On turhauttavaa, kun en muista vuosi sitten lukemastani kirjasta oikeastaan yhtään mitään, kun taas 20 vuotta sitten luetut kirjat ovat hyvässä muistissa. Tietynlaisia kirjoja en pysty lukemaan enää ollenkaan. Kirjat joissa esiintyy paljon henkilöitä tai joissa hypitään paikasta toiseen ovat ihan mahdottomia. En millään pysy kärryillä kuka on kuka ja lukemisesta tulee hyvin turhauttavaa. Helpoimmin sisäistän lukuelämyksinä elämänkerrat, dekkarit (sillä varauksella, että henkilöitä ei ole liikaa) ja Chic litit. Itselleni masennus toi mukanaan tarkkaavaisuushäiriöitä, huonontuneen muistin ja huonontuneen kielellisen muistin, jotka myöhemmin todettiin ihan psykologisissa testeissäkin, kun valitin asiasta. Kaikki nuo vaikeuttavat lukuelämystäni ja myös kirjoittamistani. Voitte uskoa, että nämä tekstit on luettu aika monta kertaa läpi ennen kuin painan julkaise-nappia. 

Lukeminen oli/on tosi suuri osa identiteettiäni ja kahdeksan vuotta sitten menetin siitä palasen. Minulle on matkan varrella lupailtu, että parannuttuani, noiden asioiden pitäisi pikku hiljaa palautua. Kahdeksan vuoden jälkeen en vieläkään ole saanut terveen papereita, eivätkä asiat ole parantuneet. Olenkin asiasta usein ahdistunut, koska se kova yrittäminenkään ei auta. Koen olevani vain pieni roska verrattuna entiseen minääni. Miksi minä en voi pystyä siihen mihin ennen? Silti en halua antaa periksi. Kun minulla on menossa parempi vaihe ja pystyn lukemaan, saan edelleen kirjoista niin paljon, että haluan pitää ne elämässäni.

 Viime kesänä ahmin kirjoja hämmästyttävän hyvällä tahdilla, kun entinen loppui, aloitin uuden. Sitten tuli syksy. En ole lukenut yhtään kirjaa. Olen yrittänyt aloittaa. Ei. Täydellinen lukulukko. Ajattelin viime viikolla, että yritän alkaa purkamaan lukulukkoani selailemalla rakkaita joululehtiäni- ja kirjojani, joista yleensä olen aina jaksanut innostua. Ehkä se taas tästä, pikkuhiljaa.

Kuvituksena pino kirjoja, jotka haluaisin lukea, jos pystyisin.



24.11.2014

Rakastunut prinsessa


Tuoksuissa on jotain maagista. Itselleni ne ovat olleet tärkeitä lapsesta asti. Ihan ensimmäinen tuoksu, mikä minulle lapsuudesta tulee mieleen on joulukuusi. Aidon havun tuoksua ei voita mikään. Toinen mieleenjäävä tuoksu on kahvi, jossa uiskenteli siihen liotettuja pullanpaloja. Miten voisin unohtaa mummon käsirasvaa tai Toscaa, jolle tuoksui koko vaatekaappi ja liinavaatteet. Yhtä lohduttavan ihanalle tuoksui kosteinen home "leikkimökkini" nurkassa. Muistan, kun sain ensimmäisen suudelmani pojalta, jonka takin märkä lumi oli kastellut. Ensimmäinen suudelmani tuoksuikin märältä villalta. Pitkään yhdistin yhteen liljat ja hautajaiset, kunnes annoin liljoille mahdollisuuden ja valitsin niitä hääkimppuuni. Mummo väitti, että minulla oli lapsena äärimmäisen tarkka nenä kaikille herkuille, sillä ne katosivat ihan huomaamatta paremmistakin kätköpaikoista...

Ensimmäiset varsinaiset tuoksuni olivat 80-90-luvun vaihteessa kuumaa kamaa olleet Date-tuoksut. Tosin kovin kauaa ei mennyt, kun nenäni alkoi haluamaan jotain parempaa ja ensimmäiset pennoseni säästin Trèsoriin, sen jälkeen ei ollutkaan paluuta markettien hyllyille. Mummo kyseli minulta jo nuorena: "Mihin ihmeeseen tyttö sinä tarvit noin montaa hajuvettä?" Ehkä syy oli siinä, että tykkäsin katsella hyllyssä esteettisesti kauniita tuoksupulloja yhtä paljon kuin minusta oli jännittävää valita aamulla tuoksu, joka sopisi juuri sen päivän fiiliksiini. Kesäisellä Tampereen reissullani sijoitin rahani Escadaan, sellaisia merkkejä, kun ei kotikaupungissani ollut myynnissä. Kun 90-luvun puolenvälin jälkeen muutin pois kotoa, tuoksuja oli jo kertynyt jonkin verran. Muistan vieläkin mitä tuoksua käytin, kun valmistuin ammattikoulusta. Toukokuisella luokkaretkellä olin laittanut rahani laivalla Van Gilsin Initiativ-tuoksuun, joka valikoitui tuon tärkeän päivän tuoksuksi. Olen vieläkin surullinen siitä, että sitä tehtiin niin vähän aikaa. 

Sitten alkoikin bilekausi, johon vahvasti liittyivät Cacharelin Lou Lou ja Kenzon Jungle L`Elephant, joka muuten olisi aivan erinomainen tuoksu juuri nyt. Olin kuorruttanut itseni eräs joululoma mausteisella L`Elephantilla, kun tätini kommentoi minun tuoksuvan ihan piparille. Kiitos. Enkä koskaan unohda kämppäkaverini K:n Karl Lagerfeldin Sun Moon Starsia bileiltoinamme. Samaan aikaan kuului myös Nina Ricci-kausi. Iki-ihanaa Les Belles Liberty Fizzia kului pullo tolkulla, Deci Delaa siinä lomassa. L`Air du Temps tuli kokeiltua, ihan vain huomatakseni, että saippuaisuutensa vuoksi se ei ole tuoksuni ollenkaan. Premier Jourin kera tuli vuosia myöhemmin vietettyä monia hauskoja iltoja.

Sitten alkoi hempeily-kausi. Puuterin pehmoista tyttöhöttöä Anna Suin voimin. Sui Love ja se alkuperäinen Dolly Girl jaksoivat ihastuttaa päivästä toiseen. Ensimmäinen Dolly Girl on edelleen ehdottomasti Dolly Girl-tuoksusarjan paras tuoksu, voisi sanoa, että loput on vaan halpoja kopioita. Hempeilyyn sopi hyvin myös Kenzon Flower by Kenzo, Versuksen Time for Pleasure, Matthew Williamsonin nimikkotuoksu ja monet muut.

Seuraavaksi vuorossa oli paha kausi kesä & syksy 2006. Kun elämä potkii päähän, sitä haluaa unohtaa, myös ne tuoksut. Silloin tuoksut antoivat ihanaa lohdutusta, mutta tänä päivänä ne samat nostavat pintaan kipeitä muistoja, jotka haluaa unohtaa lopullisesti. En vieläkään voi suihkuttaa päälleni Salvatore Ferragamon Incanto Dreamia, Lancômen Hypnôsea, Emanuel Ungaron Apparationia tai Hugo Bossin Pure Purplea. Silti tuosta ajasta on jäänyt myös yksi tuoksu, joka onnistui välttämään ikävien muistojen aallokon. Käytän Hermèsin Un Jardin Sur Le Nil -tuoksua vielä tänäkin päivänä ja se on ehdottomia lemppareitani.

Tapani mukaan nousin ylöspäin tuostakin suosta. Rakastuin uudelleen ja pääsin tekemään yhden jännimpiä päätöksiäni pitkään aikaan. Mitä tuoksua laittaisin, kun kohtaan hänet. Jutustelua oli netin kautta reilu viikko takana, kun tuli aika kohdata tuleva mieheni ensimmäistä kertaa. Minä tiesin jo tuolloin, että hänestä tulee aviomieheni. Minä en ihastu, ainoastaan rakastun. Aamulla päätös oli yllättävän helppo. Tartuin hempeän vaaleanviolettiin sydämenmuotoiseen pulloon. Tiesin, että se olisi hempeä, mutta sillä olisi persoonallinen luonne. Pullo oli Vera Wangin Princess. Valinta oli ilmeisen hyvä, sillä mieheni taisi huumantua sen itämaisen kukkaisesta tuoksusta yhtä paljon kuin minusta. Princessin alkutuoksuna on kirpakkaa omenaa, eteeristä lumpeenkukkaa, makeaa aprikoosia ja mehevää mandariinia. Sydäntuoksussa makeaa suklaata, eksoottista guavaa, tiare-kukkaa ja tuberosaa. Pohjatuoksuna meripihkaa ja viettelevää vaniljaa.

Tällä hetkellä oma tuoksupersoona on melkein kaikkiruokainen. Silti joka aamu valitessani päivän tuoksua, minut valtaa se sama ihana fiilis, jonka tunsin vanhan talon ullakkohuoneessa nuorena tyttönä. Kun valinta on tehty ja tuoksua suihkautettu orjallisten tapojeni mukaan yksi suihkaus niskaan ja yksi ranteeseen, josta taputtelen sen toiseenkin ranteeseen, tiedän, että tästä tulee hyvä päivä.

Mahtavaa maanantaita kaikille!

Kuulisin mielelläni myös sinun tuoksumuistosi.

Arvatkaapa, mikä alkaa ensi viikon maanantaina? Arvontaviikko. Viime vuotiseen tapaan koko viikko on pullollaan iloisen joulumielen arvontoja!

21.11.2014

Joulun väri on punainen


Kun Eyeshadow and flame -blogin Ilona ilmoitti syksyllä järkkäävänsä meille muille kauneusbloggaajille pikkujoulut, olin tietenkin heti valmiina koitokseen. Intoani ei vähentänyt yhtään se, että Ilona oli luvannut tarjoilla meille riisipuuroa. Mutta sitten koitti itselleni se vaikein hetki. Ilona toivoi, että jokaisella olisi jotain punaista. Apua, apua, apua. Ei minulla ole mitään punaisia vaatteita, ei yhden ainoaa. Olin jo melkein aukaisemassa erään verkkokaupan sivua, josta saisin jonkun punaisen nutun päälleni, mutta Ilona olikin jo iloisesti ilmoittanut, että sitä punaista voi olla muussakin kuin vaatteissa. Hiljainen helpotuksen huokaus kuului sisältäni. Taisin kuitenkin innostua liian aikaisin.

Heräsin tällä viikolla ajatukseen siitä, että niin ne pikkujoulut tosiaan ovat lauantaina. Aloin kuitenkin vasta tänään tutkimaan, mitäs punaista sitä sitten laittaisi. Kynsilakka oli helppo homma, jokin aika sitten hankkimani OPI:n Gwen Stefani Holiday -kokoelman What`s Your Point-settia? suorastaan henkii joulunpunaista. Huulipunavalinnan kanssa sen sijaan meinasi käydä köpelösti. Olin koko syksyn ajatellut, että kesällä ostamani Elizabeth Ardenin huulipuna oli sävyltään klassisen punainen Red Door Red ja olin ajatellut korkkaavani sen pikkujoulun kunniaksi. Tämän aamun tarkastus kuitenkin osoitti, että ostamani puna ei ollutkaan se, joksi sitä luulin. Olin ostanut kesän huumassa hieman oranssimman punaisen Marigoldin. Argh, katastrofipilvi alkoi roikkumaan pääni päällä. Aloin sitten käymään huulipunia läpi, paljon punaisia huulipunia, mutta melkein kaikki liian oranssisia siihen nähden, mitä olin ajatellut haluavani, kunnes käteeni osui tuttu ja turvallinen Yves Rocherin Rouge Vif. Kyllä, pikkujoulu-look on sittenkin pelastettu. Itselläni on muuten menossa jo toinen puikko tätä klassista punaa, jossa on loistava hinta/laatusuhde.


Oletteko muuten koskaan miettineet, miksi juuri punainen mielletään joulun väriksi? Keskiajalla punainen väri liitettiin jumalallisiin olentoihin, kuninkaallisiin ja Pyhään Henkeen. Se tunnetaan myös veren ja marttyyrien tunnusvärinä. Tapaninpäivä on marttyyrien muistopäivä. Toki joulupukillekin on annettava tunnustusta punaisesta väristä. Tosin punainen pukki on melko tuore ilmestys. Vielä 1800-luvulla pukkien nutut olivat milloin minkäkin värisiä, yleensä sinisiä, vihreitä, violettejä tai harmaita. Siinä vaiheessa pukista viimein tuli punainen, kun Coca-Cola vuonna 1931 tilasi Haddon Sundblomilta joulumainoksen. Ahvenanmaalaiset sukujuuret omaava piirtäjä teki pukille punaiset vaatteet ja pian pukin asuksi vakiintui punainen. Meillehän ainoa oikea joulupukki on asunut Korvatunturilla vuodesta 1927 lähtien. ;)


Kun huulipunakatastrofista oli selvitty, oli aika ottaa kuvia tätä juttua varten. Minulla on usein tapana kiinnittää kuviin nuo pyörivät korkit oikeisiin asentoihin ihan sinitarralla. Jota en todellakaan suosittele laitettavaksi seinään sen sisältämän öljyn vuoksi, sitä kun ei siitä tapetista kovin helposti pois saa, jos ollenkaan. Aloin sitten kuvaillessani pohtimaan, kukahan sinitarran on keksinyt. Alkoi innokas googlaaminen, joka ei tuonut asiaan vastausta. Kaikkia hauskoja historiallisia juttuja ja tietoja valmistajista löytyi, mutta sihen en vastausta saanut, kuka sen sinitarran oikein keksi. Pöh.

Minusta kivoin tapa fiilistellä joulua on selailla joulukirjoja. Niitä on vuosien saatossa kertynyt jo kunnioitettava pino. Kirjoja ei tarvitse edes lukea, riittää, kun katselee sivuilta kivoja kuvia ja aiheita. Kai Linnilän Wanhan ajan joulu (HELMI) vanhoine piirroskuvineen henkii menneiden aikojen joulunodotusta. Se oli sitä aikaa, kun maa oli lunta tulvillaan ja mökkien ikkunoissa ainoina valoina olivat kynttilät. Pikku hiljaa täälläkin aletaan virittäytymään joulun tunnelmaan...

Ihanaa viikonloppua kaikille!


20.11.2014

Klassikot osa 13 – Aussie 3 Minute Miracle Reconstructor


Olen kirjoitellut teille Aussien tuotteista aikaisemminkin, tuolloin ne päihittivät omissa hiuksissani Redkenin-tuotteet mennen tullen. Jutun voit lukea täältä. Täytyy muuten sanoa, että mieleeni hiipii aina pieni häpeä, kun eksyn selailemaan vanhoja postauksiani. Varsinkin kuvien laatu aiheuttaa pientä silmien hautautumista sormien taa, voi apua! Toki syksyn pimeydessä ilman kunnon studiovaloja nämä kuvat eivät tälläkään hetkellä ole sitä luokkaa kuin kesällä. Itse kuitenkin pidän itseäni bloggaajana harrastelijana, joten valojen hankinta ei ole käynyt mielessä. 


Aussien 3 Minutes Miracle Reconstructor kuuluu ehdottomasti kosmetiikkamaailman klassikkotuotteisiin. Se on voittanut monia monia palkintoja mm. Elle Beauty 2011- Now Beauty 2012 Awardsit kategoriassa paras hiusnaamio. Se on myös Suomen Cosmopolitanin Beauty Awards -voittaja 2010.

Hoitoaine on pakattu pulloon, jossa korkkina on näppärä kierremekanismi pohjassa. Pullosta on helppo puristaa ainetta juuri oikea määrä ulos. Pullon sivuille otetta helpottamaan on lisätty vielä uria, jotta pullo ei lipsahda puristettaessa kädestä.


Hoitoaine sisältää australialaista Balm Mint -uutetta, joka kosteuttaa hiuksia tehokkaasti. Tuoteen tuoksu on mielestäni raikkaan sitruunainen. Naamiota levitetään hiuksiin 1-3 minuutiksi, jonka jälkeen se on helppo huuhdella pois. Itselläni on puoleen selkään ulottuvat hiukset ja hoitoaine tekee hiuksista kiiltävät, sileät ja helposti kammattavat. Hinta/laatusuhde on erinomainen. Vaikka tämän sanotaan paikkaavan myös kaksihaaraisia, niin niihin tällä voi pientä helpotusta saada, mutta kaksihaaraisia ei oikeasti poista mitkään muut kuin sakset.


Aussiella on menossa vielä neljä päivää työnhaku. Valitettavasti työnhaku ei koske minua, koska minähän rakastan kunnon talvea ja vietän sen mieluummin mieheni kanssa kotisohvalla, keskuslämmityksen paahtaessa ympärillä kuin ihania paikkoja kuvailemassa Australiassa. ;) Joten minun valmiiksi painettu "lippuni" jää valitettavasti käyttämättä. Vaikka olisikin vihdoista viimein mukava päästä tapaamaan Australiassa asuvia sukulaisia, joita en ole nähnyt koskaan. Mutta te joita houkuttaa päästä pakoon talvea, on Aussiella avoinna Instagram Managerin työ Australiassa. Työnkuvaan kuuluu jotain niinkin "kamalaa" kuin aurinkorantojen ja muiden kivojen paikkojen kuvaus Australiassa. Aussie maksaa hommasta kuukausipalkkaa ja vielä lentoliput paikan päälle. Aussome job! Paikkaa voi hakea lataamalla kuvan Instagramiin #aussomejob ja @aussiehairofficial. Lisätietoja löydät täältä.

Löytyykö Aussien tuotteista suosikkeja?

Suositushinta:

Aussie 3 Minute Miracle Reconstructor 250ml, 13,50€



Tuote saatu maahantuojalta, jutun linkit eivät ole mainoslinkkejä, eikä niistä makseta rahallista korvausta.



19.11.2014

Biotherm Water Lovers


Mission Blue

Kyseessä on Biothermin toinen kampanja Mission Blue -projektin hyväksi tänä vuonna. Vuonna 2012  perustettu Water Lovers on Biothermin maailmanlaajuinen ohjelma, joka tukee maailman vesien suojelemista tukevia projekteja. Tähän mennessä rahaa on saatu kerättyä jo 350 000 euroa. Mission Blue -projetille kerätyt rahat lahjoitetaan Pohjoisen jäämeren Hope Spot -alueen suojelemiseksi.

Missien Bluen maailmanlaajuisena tavoitteena on lisätä suojeltujen merialueiden osuus 20%:iin vuoteen 2020 mennessä Hot Spot -alueiden verkoston avulla. Nykyisin n. 12%:a maailman merialueista on suojeltuja. Tällä hetkellä projektiin kuuluu 50 Hot Spot -aluetta, jotka ovat tärkeitä merien hyvinvoinnille. Jollainen on mm. keskinen Pohjoinen jäämeri, joka on viimeinen kalastamaton arktinen avovesialue. Siellä elää ainutlaatuinen kirjo eläimiä, joita uhkaavat saasteet, ilmaston lämpeneminen ja vesien happaneminen. Alueella asustelee mm. 1/3 maailman jääkarhukannasta. (n. 7000 yksilöä) Sulaminen pakottaa jääkarhut siirtymään maihin, mutta syksyn tullen ne palaavat takaisin merijäälle.


Hyväntekeväisyystuotteita koristavat Sanna Annukan suunnittelemat skandinaaviset kuviot. Puoliksi suomalainen puoliksi englantilainen Brightonissa asuva Sanna Annukka saa inspiraation töihinsä mistäpäs muusta kuin suomalaisesta maisemasta. Tämä juontaa juurensa Suomessa vietetyistä lapsuuden kesistä. Johon kuului perinteistä marjojen poimintaa ja telttailua metsässä. Aikaisemmin hänen kädenjälkeään on nähty mm. TopShopin t-paidoissa, Hans Christian Andersenin satujen kuvituksissa ja Marimekon sesonkimallistoissa. Tällä hetkellä työn alla on oma mallisto, johon kuuluu käsinpainettuja silkkipainotöitä ja muita käsintehtyjä tuotteita.


Hyväntekeväisyys kampanjan tuotteet ovat tuttuja Biotherm-klassikkoja, jotka ovat saaneet päällensä Sanna Annukan upeat kuvitukset. Biothermin Aquasource-voiteet luotiin vuonna 1998 ja tällä hetkellä niitä myydään, joka seitsemäs sekunti, mikä on melkoisen huikea tahti. Vuosituhannen lopussa ja 2000-luvun alussa omasta kaapistanikin löytyi aina yksi purkki klassista vihreää Aquasourcea. Tänä päivänä oikeampi valinta iholleni on hennon vaaleanpunaisessa purkissa oleva paksumpi voide. Voide lupaa kosteutta iholle jopa 48 tunniksi. Kevyemmän voiteen koostumus on ihanan kevyttä geelimäistä voidetta, joka sulautuu nätisti ihoon. Tekee ihosta hehkuvan ja pehmeän. 


Lait Corporel vartaloemulsio luotiin jo vuonna 1972. Tällä hetkellä tuotetta myydään joka 20. sekunti. Emulsion koostumus on kevyttä ja se imeytyy ihoon hetkessä, mutta itselleni eniten mieleen on jäänyt raikas sitruksinen tuoksu, jonka itse tunnistan mistä vain.

Biotherm Water Lovers -tuotteita saatavilla vain Sokos-tavarataloista ja Emotion-myymälöistä, sekä Sokoksen verkkokaupasta täältä. Tutkiessani tätä asiaa juttua varten, olin tosi hämmentynyt tuosta kasvovoiteen koosta, 125ml on jäätävän kokoinen pakkaus ja siihen nähden 49 euron hinta on todella pieni. Piti käydä ihan Sokoksen sivuilta tarkistamassa, että onko myyntikoko todella noin iso kuin lehdistötiedotteessa kerrottiin ja olihan se.

Oletteko kokeilleet Aquasource-tuotteita? Kiinnostaako tällainen hyväntekeväisyys yhteistyö?

Suositushinnat:

Aquasource Creme Limited Edition 125ml, 49€
Aquasource Gel Limited Edition 125ml, 49€
Lait Corporel Limited Edition 400ml, 29,90€

Tuotteista saadut tuotot lahjoitetaan Mission Blue -projektille jäämeren Hope Spot -alueen suojelemiseksi.


Kaikki kuvat L`Oreal Finlandin luvalla.




18.11.2014

Untuvan pehmoisia unia


Muistatte varmaan, kun viime keväänä kävin muutaman muun bloggaajan kanssa tutustumassa Joutsenen tehtaaseen täällä Riihimäellä. Tehdaskierros oli ikimuistoinen ja oli jännittävää päästä näkemään läheltä kuinka untuvatäkin valmistus sujuu. Olin yllättynyt kuinka paljon puhdasta käsityötä vaativia vaiheita se vaatii. Työhön ei voi kouluttautua vaan sen oppii parhaiten käytännön kautta. Pakko ihailla, että tässä koko ajan automatisoituneemmassa maailmassa tehdään vielä jotain käsin, aidosti. Tehdaskäynnin lisäksi pääsimme valitsemaan jonkin itseämme miellyttävän tuotteen omaksi Joutsenen valikoimista. Kävin pitkään sisäistä taistelua tyyny/peittosetin ja untuvatakin kesken, vaikka untuvainen petauspatjakin houkutteli. Meidän aikaisempi Joutsenen tuplatäkki oli melko kevyt ja vaikka sillä pärjäsi loistavasti ympäri vuoden, aloin kallistumaan uuteen peittoon, jonka sitten kävin tyynyjen kanssa heinäkuisilla helteillä hakemassa tehtaanmyymälästä. 

Takin kanssa ei kuitenkaan käynyt yhtään hullummin, sillä sekin tuli ostettua myöhemmin syksyllä ihan omin rahoin. Takki on ollut käytössä jo muutamia kertoja ja se ehdottomasti lämpimin vaate, mitä omistan. Se mukautuu miellyttävästi kehon omaan lämpötilaan, joten takki päällä ei tarvitse hikoilla, mutta se on yhtä lämmin plus- kuin miinusasteillakin. Joutsen on myös huomionut takissaan asian, joka jää usein muilta takin valmistajilta huomaamatta. Taskut. Itse säilytän taskussa usein avaimia ja ne saattavat olla teräviä. Useissa takeissa, jopa vanhassa Burberryn trenssissäni on taskut tehty ohuesta ihan mitäänsanomattomasta kankaasta ja ne menevät aina ensin rikki. Sen sijaan uutukaisessa Joutsenen untuvatakissa taskut on tehty paksusta vahvasta kankaasta, eikä niiden rikkoutumisesta ole varmasti vuosiin pelkoa.


Ajauduin taas sivuraiteille, joten siirrytään takaisin peittoon ja tyynyihin. Joutsenen tuotteet tehdään untuvasta aidosta luonnonmateriaalista. Untuvan keveys, ilmavuus ja kestävyys tekevät siitä erikoislaatuisen, painoonsa nähden maailman parhaan eristemateriaalin. Untuvaa saadaan ainoastaan vesilinnuista. Joutsen on tosi tarkka untuviensa laadusta ja niiden hankintaan käytetäänkin vain parhaita ja valikoituja eurooppalaisia tuottajia. Untuvat tulevat elintarviketuotannon sivutuotteena ja niitä ei koskaan nypitä eläviltä linnuilta. Joutsen jopa pyytää kaikilta raaka-ainetoimittajiltaan todistusta, että tuotteisiin toimitettava untuva ja hyöhen eivät ole elävistä linnuista käsin nypittyä.

Joutsen Finland Oy sai ensimmäisenä untuvapeitteiden- ja tyynyjen valmistajana allergia- ja astmaliitontunnuksen vuonna 2005. Tunnuksen saannin mahdollisti Joutsenen itse kehittämä Joutsen Down System - jalostusprosessi, jonka ansiosta täytteestä saadaan täysin puhdas ja allergisoimaton. Raaka-aineesta poistetaan kaikki pöly, hilse, rasva sekä eläinperäiset valkuaisaineet, jotka yleisesti voivat aiheuttaa allergiaa.


Olemme mieheni kanssa nukkuneet suhteemme alusta asti tuplapeitolla ja vielä toistaiseksi olemme mahtuneet hyvin saman peiton alle. Toki silloin tällöin öisin pieniä peiton varasteluja tapahtuu. Entisen kesäpeitteemme paino oli 300g:a, mutta sillä nukkui ihan läpi vuoden lämpöisiä unia. Niinpä minua vähän jännittikin helteillä tämä uusi paksumpi 650g:n peitto. Saatavilla on myös vilukissoille mm. 900- ja 1200g:n peitteitä, jotka varmaan ajavat asiansa loistavasti olosuhteissa, joissa ei ole yhtä hyvä keskuslämmitys ja tiivistetyt ikkunat kuin Suomessa. 

Untuvapeiton alle meneminen on minusta arkipäivän luksusta. Rakastan sitä pientä kahinaa, mikä muodostuu, kun raottaa peiton kulmaa. Kun vihdoin olet saanut kaivettua itsesi peiton alle, alat tuntea untuvien lämmittävän vaikutuksen ihollasi heti. Peitto lepää kevyesti päälläsi. Tuntu iholla on ihan parasta. Kun vuosia sitten ostimme tuon kesäpeitteen (olin jo tuolloin pitkään haaveillut omasta untuvapeitosta), niin kaikki muut peitot alkoivat tuntumaan "halvoilta". Myönnän, ettei ole tullut edes mieleen nukkua millään muulla peitolla tämän jälkeen. 

Kesällä paksumpi täkki toimi yllättävän hyvin, vaikka hellettä piisasi. Olinkin varautunut ottamaan takaisin käyttöön kesäpeitteemme. En tiedä johtuiko sitten siitä, että yöt olivat päivien helteistä huolimatta suht alhaisissa lämpötiloissa vai jostain muusta. Mutta vain yhtenä ainoana iltana hetken aikaa nukkumista yritettyämme, totesimme miehen kanssa, että nyt on peitto liikaa ja päädyimme nukkumaan yön pelkällä pussilakanalla. 


Tyynyjen paksuus pitäisi valita sen mukaan, missä asennossa nukkuu. Mahallaan nukkujille tietenkin mahdollisimman matala tyyny on paras. Kyljellään ja selällään nukkujille tyyny voi olla korkeampi. Nukumme miehen kanssa molemmat kyljellään ja 400g:n tyynyt ovat toimineet hyvin. Tosin jos voisin päättää nyt, valitsisin kooksi hieman isomman 450g:a tyynyn, jollaisen tein itselleni tehdasvierailulla. Isompi tyyny olisi itselleni liikaa, mutta monet kyljellään nukkujat suosivat jopa 600g:n tyynyjäkin. Täysin makuasioita, mihin tuntumaa saa vain kokeilemalla.

Kaikki Joutsenen tuotteet kestävät konepesua. Pesu kannattaa suorittaa säännöllisesti sillä likaa ja rasvaa kerännyt untuva ei ole yhtä lämpöä eristävää kuin puhdas. Itse pesen täkin puolen vuoden välein ja tyynyt kahden-kolmen kuukauden välein. Untuvatuotteita pestessä ei käytetä huuhteluainetta ja pesuainettakin käytetään normaalia huomattavasti vähemmän. Joutsenella on myynnissä myös oma untuvashampoo, joka on kehitelty untuvatuotteiden pesuun. Kuohkeaksi ja nopeiten kuivaksi untuvatuotteet tulevat kuivausrummussa. (sinne ei tarvitse laittaa sitä tennispalloa (; ) Kuivauksessa ei kannata hätiköidä, sillä itselläni 400g:n tyynyn kuivuminen vie pari tuntia (käyn välissä pari kertaa myöhimässä tyynyä käsin), jonka jälkeen nostan sen vielä pariksi tunniksi "jäähtymään" pyykkitelineen päälle. Jos kuivausrumpu ei kuulu taloutesi varustukseen, pitää aikaa varata huomattavasti enemmän. Untuvatyyny kannattaa kuivattaa lappeeltaan pyykkitelineen päällä, aikaa voi mennä helposti 2-3 päivää. Kuivumassa olevaa tyynyä pitää pyöhiä mahdollisimman usein, jotta pesussa yhteen kerääntyneet höyhenet tulevat irtonaisiksi ja kuivuvat paremmin. Riihimäen tehtaalla on myös oma pesu- ja korjauspalvelu Joutsen-untuvatuotteille.

Petivaatteita voi tilata Joutsenshopista ilman toimitustuskuluja. Mitä olen sivuja seuraillut, siellä on menossa melkein aina kamppis, jossa on valittuja tuotteita hyvässä tarjouksessa. Riihimäkeläisenä suosittelen silti ehdottomasti vierailemaan tehtaanmyymälässä, jossa voi siten tehdä niitä todellisia löytöjä. Aikoinaan oman kesäpeitteemme hinta taisi olla normaalihinnalla melkein 300 euroa, mutta maksoimme siitä tehtaanmyymälässä vain 150 euroa, joten alennukset on tuntuvia.

Löytyykö teidän kotoa untuvaa?

Joutsen Finland Oy

Tehtaanmyymälä
Petsamonkatu 83
11120  RIIHIMÄKI
Avoinna ark. klo 10-18, la 10-15



Peitto & tyynyt saatu blogin kautta.




17.11.2014

Maailman paras porkkanakakku


Porkkanakakku on aina kuulostanut ajatuksena hieman kummalliselta. Tosin porkkanan varjolla, sitä voi kuvitella syövänsä jotain terveellistä, vaikka totuus on kyllä toinen. ;) Kahvilassa ollessani valitsen aika usein porkkanakakun, koska niitä on kiva vertailla ja ne ovat harvoin epäonnistuneen makuisia. Muutamia hyvin kuivahkoja versioita on tullut maistettua, mutta ei mitään sen pahempaa. Kotona porkkanakakkua tehdessä käytän silti aina samaa reseptiä. Ai miksi? Koska sillä saa aikaiseksi maailman parhaan porkkanakakun, mille ei ole vielä mikään muu maistamani vetänyt vertoja. Resepti ei ole helpoin. Ainesosia tulee aika monta, mutta juuri ne inkiväärin kanssa tekevät tästä parhaan. Jauhoja sen sijaan käytetään erittäin vähän. Reseptissä käytetään maustemittana hyppysellistä, kuulostaa hankalalta. Hyppysellinen on enemmän kuin ripaus, mutta kuitenkin vähemmän lusikankärjellinen. Hyppysellisen ottamiseen käytetään kolmea sormea. (peukalo, etu- ja keskisormi) Onneksi se ei ole niin nuukaa, tässä kakussa vähän enemmän maustetta on parempi kuin liian vähän. Lisäksi ohjeeseen sisältyy jännittävää vesihauteessa vatkaamista, mutta uskokaa, kaikki vaiva kannattaa.

MAAILMAN PARAS PORKKANAKAKKU
(8 isoa palaa)

6 keltuaista
200g sokeria
250g porkkanoita raastettuna
125g manteleita jauhettuna
125g hasselpähkinöitä jauhettuna
50g Digestive-keksejä hienoksi jauhettuna
50g vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
suuri hyppysellinen kanelia
suuri hyppysellinen jauhettua inkivääriä
hyppysellinen jauhettua neilikkaa
hyppysellinen suolaa
1 sitruunan raastettu kuori
6 valkuaista

Tuorejuustokuorrute:
75g huoneenlämpöistä voita (suolatonta)
75g tuorejuustoa
175g tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

Kuumenna uuni 190 asteeseen. Vuoraa leivinpaperilla halkaisijaltaan n. 23 cm:n kakkuvuoka. Voitele ja jauhota leivinpaperi. 

Kuumenna kattilassa vesi kiehuvaksi ja nosta kattila liedeltä. Yhdistä keltuaiset ja puolet sokerista kuumuuden kestävässä kulhossa. Pane kulho höyryävän vesikattilan päälle niin, ettei kulho koske veteen. Vatkaa seos paksuksi ja vaaleaksi. Nosta kulho kattilan päältä ja sekoita porkkanaraaste joukkoon.

Sekoita mantelijauhe, hasselpähkinäjauhe, keksinmurut, jauhot, leivinjauhe, kaneli, inkivääri, neilikka ja suola keskenään. Sekoita sitruunankuoriraaste joukkoon.

Vatkaa toisessa kulhossa valkuaiset pehmeäksi vaahdoksi. Lisää loput sokerista ja vatkaa vaahto kovaksi ja kiiltäväksi.

Kääntele suurella lusikalla tai lastalla kolmannes marenkivaahdosta porkkanaseoksen joukkoon ja kääntele sitten joukkoon kolmannes kuivista aineista. Lisää aineita vuorotellen, kunnes taikina on tasaista. Kaada taikina vuokaa ja paista kakkua 35-45 minuuttia uunin keskitasolla tai kunnes puutikkuun ei jää taikinaa kakun keskustaa kokeiltaessa. Anna kakun jäähtyä vuoassa kymmenisen minuuttia ja siirrä sen jälkeen ritilälle jäähtymään. 

Tee tuorejuustokuorrute. Vatkaa kaikki aineksi keskenään vaahdoksi. Levitä kuorrute jäähtyneen kakun päälle. NAUTI!





14.11.2014

Mavala Magic Stardust – Magic Confetti


Juhlakauden kynsilakkakokoelmissa loistavat glitterit. Niillä iski Mavalakin glitterihaukkojen sydämeen, tuomalla markkinoille Magic Stardust -kokoelman, joka sisältää kuusi sävyä.

138 Magic SpiceKultaoranssi glitteri

139 Magic Saphir Violetilla glitteripohjalla isoja pinkkejä glittereitä

140 Magic CircusAnnostus joulua: punaista, kultaista ja vihreää glitteriä

141 Magic SnowHopeinen tikkuglitter

142 Magic ConfettiTurkoosi-vihreä glitteri

143 Magic SariYksinään peittävin, pinkkejä glittereitä höysettynä erivärisillä glittereillä


Koska minun mielestäni maailmassa ei ole tarpeeksi vihreitä lakkoja, silmäni osuivat välittömästi Magic Confettiin. Itse tykkään käyttää glittereitä muiden lakkojen päällä, enkä sutia niitä 3-5 kerrosta kynsille yksinään peittämään. Joten alle valikoitui OPI:n Black Onyx, jonka päälle levitin yhden kerroksen Magic Confettia. Ah, se on upea! Mutta kuvaaminen olikin sitten hankalaa, sain tehdä melkoisen kauan hommia ennen kuin sain kamerani kohdistettua noihin glittereihin edes välttävästi. Lakkasin kynnet edellisenä iltana ennen kuvanottoa, mutta silti nimetön, keski- ja etusormi olivat saaneet kärkiin pieniä vaurioita. Olinkin varma, että kynnet tulevat menemään rumiksi nopeasti, mutta olen väärässä. On menty muutama päivä ja kynnet näyttävät edelleen samalta kuin kuvanottohetkellä.

Tekeekö teidän juhlakaudella mieli glittereitä kynsiin?

Ihanat Charming Nails ja Better Nail Day ovat aiemmin kirjoitelleet Mavalan kausikokoelmasta. Kannattaa kurkata naisten tekemät ihanat kynnet! Itse olen tällainen peruslakkailija, jätän nuo taiteelliset työt suosiolla muille.

Mavalan lakat tulivat myyntiin marraskuussa ja 5ml:n lakan suositushinta on 5,20 euroa.



Magic Stardust -kokoelman lakat saatu maahantuojalta.


13.11.2014

Glazed Apple – Omenahyytelö


Tehän tiedätte, että olen jouluihminen henkeen ja vereen. Minut saa erittäin helposti innostumaan erilaisista kausijutuista. Ensimmäiset jouluteet on hankittu kaappiin jokin aika sitten, glögistä puhumattakaan. Joululehtikin tipahti postiluukusta jo lokakuussa. Kosmetiikan saralla joulu on kausituotteiden kulta-aikaa. The Body Shopilta tuli myös tuttuun tapaan jouluksi kausituotteita. Joulun kimppuun käytiin herkullisen makean Vanilla Bruleen, raikkaan Frosted Cranberryn ja mehukkaan Glazed Applen voimin. Kaikki sarjat sisältävät erilaisia suihkuun ja ihonhoitoon sopivia tuotteita. Minusta ehdottomasti jännin tuote on Omenahyytelö tai oikeammin Glazed Apple Bath Jelly -Omena Kylpyvaahto

Omenan tuoksu ei ole mikään helpoin tuoksu pullottaa. Se on helposti hyvin keinotekoinen, Joop! All about Eve on tähän mennessä ainoa tuoksu, joka on mielestäni pystynyt aidon ompun tuoksun pullottamaan. TBS:n Glazed Apple onnistuu omenan tuoksussaan mainiosti. Minun nenääni tuoksu ei ole liian esanssinen vaan raikkaan omenainen, jossa on ripaus karamellimaista makeutta.


Valitettavan harvalla meistä suomalaisista on se kylpyamme, johon tämäkin tuote on alunperin tehty. Tuotetta on tarkoitus valuttaa juoksevaan kylpyveteen. Sain kuitenkin vinkin, että tätä voi käyttää myös suihkussa, joten ei muuta kuin kokeilemaan. Jellymäistä tuotetta saa otettua purkista melko hyvin myös sormin. Tämän jälkeen hankasin hyytelöä märkien käsien välissä muutaman kerran ja levitin kostealle iholle. Tuote liukui mukavasti ja muodosti iholle kevyen vaahdon. Ei kuivattanut yhtään vaan iho oli suihkun jälkeen ihanan pehmoinen. Parasta kuitenkin oli mehevä ompun tuoksu joka jäi leijailemaan iholle vielä pariksi tunniksi suihkun jälkeen. Frosted Cranberrylla ja Vanilla Bruleella on myös omat jellynsä.


Tuote sisältää ihoa pehmentävää ja kosteuttavaa omenauutetta, sekä yhteistyökaupan kautta Bezamarista, Etiopiasta tuotettua hunajaa.

Aah joulu, tule jo!

Innostutteko tällaisista kausituotteista?

Suositushinta:

Glazed Apple Bath Jelly 250ml, 13,50€




12.11.2014

Katkeransuloinen isänpäivä


Lukijoilleni hieman erilaisemmat perhesuhteeni ovat tuttuja. Olen kirjoittanut teille äidistäni ja edesmenneestä mummostani. Monet varmaan ovat miettineet, että entäs se isä sitten. Isästäni en ole blogissani kirjoittanut, koska aihe on edelleen tietyllä tapaa arka ja koko isäsuhteeni vaikuttaa edelleen vahvasti elämääni niin hyvässä kuin pahassa. Mennyt isänpäivä nosti taas asian pintaan ja mietin, että miksi en sittenkin voisi asiasta blogiini kirjoittaa. Toisilla isä on kuollut, toisilla ei ole ollut koskaan isää, toisten isä voi olla alkoholisti, mahdollisuuksia on monia. Minä kuulun siihen ryhmään, joiden isä on lähtenyt.

Kun äitini sairastui ollessani ihan pieni, minun hoitoni jäi tietenkin isäni vastuulle. Yksinhuoltajaisänä toimiminen ei 70-luvun lopussa ollut varmastikaan kovinkaan yleistä ja pienessä kaupungissa kaikki tiesivät tilanteemme. Kaikkien kertoman mukaan olin pienenä oikea isän tyttö, teimme varmasti kaiken yhdessä ja meistä hitsautuikin tiivis tiimi. Itse muistan lapsuuteni viiteen ikävuoteen asti onnellisena. Isä kiikutti minut tarhaan tai hoitoon, jos tulin sairaaksi, meille kutsuttiin kotiin kodinhoitaja pitämään silmällä siksi aikaa, kunnes isä tuli töistä. Jo tuolloin melkein kaikki viikonloput kuluivat mummon luona. Meillä oli kerrostalossa erittäin tiivis yhteisö ja talon muiden lasten kanssa tuli leikittyä aamusta iltaan ulkona. Se oli vielä sitä aikaa, kun naapurit tunsivat läheisesti toisensa ja kerrostalon rappukäytävässä sanottiin muutakin kuin pikaiset moikat. Välillä sitä löysi itsensä syömästä milloin kenenkin ruokapöydästä, jos tarve vaati.

Sitten tapahtui mullistavaa, meidän kahden tiimistä tuli viisi. Sain uusioperheen, johon kuului isä, äitipuoli, äitipuolen poika edellisestä suhteesta ja vielä myöhemmin perheeseemme syntyi siskopuoli. Muistan tuolta ajalta vain turvattomuuden ja ahdistuneisuuden, joka oli päivittäin elämässäni. Tuossa yksikössä minä olin koko ajan se ulkopuolinen. Olin tottunut kahden ihmisen tiimiin ja yhtäkkiä niitä ihmisiä oli enemmän ja syystä tai toisesta, minä en päässyt siihen tiimiin mukaan. Tilannetta ei parantanut se, että minä ja äitipuoli emme liiemmin pitäneet toisistamme tai niin minä asian lapsen mielellä koin. Mitä pidemmälle aikaa kului, tilanne vaan kiristyi kiristymistään. Lopulta tilanne meni siihen pisteeseen, että söin ennen kouluun lähtöä isäni jääkaappiin tekemiä voileipiä keittiönpöydän ääressä, äitipuoleni istuessa eri huoneessa suljetun oven takana. Tilanne sai alkunsa siitä, kun en suostunut eräs aamu syömään äitipuoleni keittämää kaurapuuroa, joka maistui mielestäni pohjaanpalaneelta. Muistan vieläkin, kuinka istuin itkukurkussa pöydässä ja pyörittelin jäykkää puuroa lautasellani ja mietin, miten pääsisin tilanteesta pois. Puuro oli kuitenkin maistunut hänen pojalleen, joten sen oli maistuttava minullekin. En vaan saanut tuona aamuna puuroa alas kurkustani. Tästä äitipuoleni otti itseensä ja sain kiittämättömän leiman otsaani. Tämän jälkeen isä alkoi tehdä aamupalan minulle valmiiksi jääkaappiin. Perjantait olivat päiviä joita odotin, silloin pääsisin mummon luokse viikonlopuksi. Viikonloppujen vuoksi taisin jaksaa niin kauan kuin jaksoin. Mummo ei meinannut sunnuntai-iltaisin saada minua lähtemään kotiin. Monesti asia tapahtui pientä lahjontaa harjoittamalla ja lupauksen siitä, että voin tulla mummon luokse seuraavana perjantaina. Koko kevään kotona ilmassa oli pientä kitkaa milloin mistäkin asiasta, mitä en nyt tässä halua lähteä erittelemään.

Sitten tuli eräs keväinen iltapäivä, jolloin kamelin selkä vihdoin katkesi. Minua syytettiin vakavasta useita ihmisiä koskettavasta asiasta, jota en ollut tehnyt. Äitipuoleni poika oli puhkonut kaverinsa kanssa taloyhtiön pyörien kumeja kerhon jälkeen ja tämän oli myös osa kerrostalon asukkaista nähnyt. Poika kuitenkin kertoi puolustukseksi kotona, että minä olin puhkonut ne kumit. Sain asiasta yhteispäätöksellä syyt niskoilleni & selkäsaunan, vaikka kiistin asian ja sanoin, että sille on myös todistajia. Taisi tuohon juttuun eräs naapurin nainenkin tarttua kertomalla isälleni vihaisena asian oikean laidan. Minulta ei kukaan anteeksi väärinkäsitystä pyytänyt. Kahdeksan vuoden iästäni huolimatta, tuolla hetkellä tajusin, että vaikka tulisin tässä perheessä sanomaan mitä, se olisi aina minä vs. muut. Otin tapauksen jälkeen vihoissani ja pettyneenä pyörän pihalta telineestä. Viereisen talon pihalle seisova serkkuni ihmetteli, mihin olen menossa. Tokaisin hänelle: "Helvettiin." (muistan tuon hetken vuosienkin jälkeen aivan elävästi) No, sinne helvettiin en kuitenkaan ollut matkalla vaan mummon luokse, jonne oli matkaa neljä kilometriä hiekkaista tietä pitkin. Muistan, että minulla oli tuolloin niin paha olo, että viskasin kesken matkan pyörän ojaan ja kävin marjamättään päälle istumaan ja itkemään. En edes tiedä miten kauan siinä olin, mutta sen verran kauan, että mummolle saavuttani hän oli alkanut olla huolissaan. Sillä isäni oli hänelle tapahtuneesta soittanut ja oli oikein epäillyt, että olisin menossa mummon luokse. Matkalla oli syntynyt myös päätös, en enää koskaan palaisi kotiin. Mummon luokse saavuttuani ensimmäiset sanani olivat: "Kotiin en enää koskaan mene, jos en voi jäädä tänne menen vaikka lastenkotiin." Kotiin en enää koskaan palannut, vaikka muutaman viikon päästä ensimmäisen luokan kevätjuhlapäivänä isä kävi minua vielä koulun pihassa takaisin kotiin houkuttamassa. Tämän jälkeen isäni katosi täysin elämästäni kuudeksi vuodeksi.

Olen monesti miettinyt miten 8-vuotias voi tehdä tuollaisia päätöksiä, vaikka minun kannaltani se oli lopulta hyvä päätös. Olin aivan lapsi. Siihen terapeuttini sanoi oivasti: "Ei se ole 8-vuotiaan asia tehdä tuollaisia päätöksiä vaan vanhemman päätös ja vastuu." Ehkä tuon oman päätökseni korostaminen kaikki vuodet on ollut tapani kieltää totuus siitä, että isä minut lopulta jätti ja alkoi elää elämäänsä ilman minua. Minut jätettiin.

Isäni ei ole minulle tänä päivänä mitään muuta kuin biologinen isä. En pidä häneen mitään yhteyttä, enkä haluakaan. Se tuntuisi jotenkin teennäiseltä.

Miten tuo tapaus on sitten vaikuttanut minuun? Olen tietyissä tilanteissa arka ja minun on vaikea luottaa ihmisiin. Hyvin harvat ja valitut pääsevät lähelleni. Kaikissa suhteissani turvallisuus ja luottamus ovat aina ne kaksi tärkeintä asiaa. Minusta on tullut tarkkanäköinen, jos aistin ihmisessä piirteitä, joihin en voi luottaa, kierrän heidät kaukaa, niin kova on itsesuojeluvaistoni. Tämä on luonut minulle myös kovan kuoren, jonka alla on kuitenkin erittäin herkkä ihminen. Hylkäämisen pelossa minusta tuli myös erittäin miellyttämisen haluinen, ajattelin aina ensin muita ja sitten vasta itseäni. Tämä johtikin masennukseen työelämässä ja vasta siitä seurannut terapia opetti minut pistämään välillä itseni ensimmäiselle sijalle. Se, että joskus ajattelee omaa parastaan, ei ole itsekkyyttä. Hylkääminen on myös vahvistanut. Minä selvisin.

11.11.2014

Kasvot juhlakuntoon


Jos tiedossa on mitkä tahansa juhlat tai vähän tärkeämpi tilaisuus, tykkään valmistella ihoani sitä varten vielä normaaliakin paremmin. Ihon hemmottelu ennen juhlaa kuuluu ehdottomasti asiaan ja sillä saan luotua itselleni tiettyä rentoutta ennen H-hetkeä. Kun iho on valmisteltu hyvin, pysyy juhlameikkikin kauemmin hyvänä kasvoilla. Minulla hemmottelut kulkevat yleensä samaa rataa: kuorinta tutulla aineella edellisenä iltana, juhlapäivän aamuna hemmotteleva naamio, jonka jälkeen lisään meikin alle tehoampullin, jotta iho olisi kiinteämpi, kirkkaampi ja pehmoisempi. Ennen juhlaa ei missään nimessä kannata laittaa iholleen mitään tuotteita, mitä et ole aikaisemmin käyttänyt.

Sain juhlakauden alla Guinotilta testattavakseni pari tuotetta, jotka sopivat täydellisesti tähän omaan hemmottelurutiiniini. 


Lift Èclat Beautè -tuhkimoampullit on pakattu lasisiin pakkauksiin ampullien tapaan. Lasista pakkausta ei kannata säikähtää. Itse sujautan ampullin aina paperin väliin ja napsautan kaulan katki. Yhdestäkään ampullista en ole onnistunut vielä haavaa sormeeni saamaan. Ampullien ohuen nesteen taputtelen aina sormin iholle. Tuhkimoampulleilla on välittömästi ihoa kiinteyttävä ja kirkastava vaikutus. Iho näyttää tasaisemmalta ja kirkkaammaalta. Guinotin ampullit ovat erityisesti kehitelty juuri meikin alle kiinnittämään meikin. Vaikuttavina aineina stabiloitua C-vitamiinia, eukalyptuksen ja mintun yhdistelmä virkistää ja kirkastaa ihoa. Luonnolliset sokerit kosteuttavat ihoa ja tekevät ihon pinnasta kauniisti hohtavan. Ampullin imeytymisen jälkeen meikki oli helppo levittää tasaisemmalle iholle ja se kesti hyvänä useita tunteja. 


Masque Eclat Lifting on ihoa välittömästi kiinteyttävä naamio. Antoi iholle lisää kimmoisuutta, teki ihon ihanan raikkaaksi, pehmeäksi ja tasaisen sävyikseksi. Vaikutusaika naamiolla on 10 minuuttia, mutta itse pidensin ajan 20 minuuttiin. Iho tuntui naamion jälkeen yhtä hyvältä kuin olisin juuri käynyt kasvohoidossa. Tehokkain naamio, jota olen koskaan käyttänyt. Naamiossa oli miellyttävän raikas tuoksu ja plussaa annan myös siitä, että naamiossa oli kangaspala, joka ylettyi pitkälle kaulaan asti. Pysyi hyvin kiinni ihossa koko vaikutusajan, enkä joutunut sitä pahemmin korjailemaan, vaikka olinkin liikkeessä koko ajan. Vaikuttavana aineena on käytetty Guinotin kehittelemää Pro Collagen-aktiiviaineyhdistettä, jolla on veltostunutta ihoa ryhdistävä vaikutus. Stimuloi kollageenin tuotantoa ihokudoksen kiinteyttämiseksi ja ihon kimmoisuuden säilyttämiseksi. 


Mies on onneksi tottunut näihin minun hämmentäviin naamioihini, vaikka lapsiahan ylläoleva näky saattaisi hieman pelottaa. ;)

Naamiota myydään 4 kpl:n pakkauksissa, mutta osa hoitoloista myy niitä myös yksittäin. Tuhkimoampullit myydään 2kpl:n pakkauksissa.

Hemmotteletteko ihoanne ennen juhlia?

Suositushinnat:

Masque Eclat Lifting 4kpl 63€ tai yksittäin ostettuna 15-20€
Lift Èclat Beautè -tuhkimoampullit 2kpl 25€

Guinot-kauneushoitolat löydät täältä.

Tuotteet saatu blogin kautta.